Sponsored by

Tämä teksti ei syntynyt yhtä helposti kuin yleensä. Usein suunnittelen tekstin valmiiksi ja kirjoitan kerralla puhtaaksi. Näitä ajatuksia pyörittelin ja jouduin työstämään useampaan otteeseen.

Käyn itse nykyään melko harvoin konserteissa ja vielä harvemmin maksan niistä mitään. Minulla on yleensä korkeat odotukset kokemuksestani ja joskus pelkään pettyväni. Toukokuussa vierailin kuitenkin kahdessa konsertissa vain kuuntelemassa. Molempiin konsertteihin, missä kävin, oli vapaa pääsy. Toisessa sai vapaaehtoisesti ostaa käsiohjelman ja päätin tukea ystäväni kvartettia.

20180520_185150-COLLAGE

photos by Heli Palomaa

Samalla pohdin omaa muusikkouttani. Klassisilla instrumenteilla vain harvat tekevät solistista uraa ja sekin tarkoittaa yleensä tiettyjen teosten esittämistä eri orkestereiden tai kamarikokoonpanojen kanssa. Tällä hetkellä työssäni voin silloin tällöin vaikuttaa siihen mitä soitan, mutta suurin osa ohjelmistosta on valmiiksi suunniteltu eri tilaisuuksia varten.

Minulle ei koskaan ollut täysin varmaa, että minusta tulee ammattimuusikko. Harrastus oli kulkenut monta vuotta elämässäni ja harkitsin lopettamistakin. Musiikki kuitenkin vei mukanaan ja halusin selvittää kuinka taitavaksi voin kehittyä ja voinko työllistää itseni soittamalla.

Jokaisella on omanlainen musiikkisuhde. Osa tyytyy vain kuuntelemaan ja osa harrastelee ilman tavoitteita. Toiset rakastavat soittamista musiikin vuoksi, mutta eivät halua esiintyä. Toisia taas motivoi päästä esiintymään. Toiset haluavat tehdä sitä kokopäiväisesti ja osa muiden töiden ohella. Tuntuu myös, että on hankalaa määrittää, kuka on ammattimuusikko. Toisilla on usean vuoden opinnot ja tutkinto ja toiset ovat itseoppineita, mutta ehkä yhdeksi kriteeriksi voi asettaa, että sillä ansaitsee tai on tarkoitus ansaita elanto. Kovin useasti ei löydy kuukausipalkkaisia muusikontöitä orkestereiden lisäksi. Orkesterityön ohella muusikot myös opettavat tai järjestävät muuta toimintaa.

Selväksi tuli jo opiskeluaikana, että vain hyvin harvat voivat rikastua muusikkoina ja suurempi todennäköisyys on jäädä työttömäksi. Kulttuurista halutaan jatkuvasti leikata, kun valtion budjetteja täytyy kiristää. Lisäksi muusikoihin suhtautuminen on hyvin kirjavaa. Osa tuntuu ajattelevan, että soittaminen on enemmän harrastus kuin työ ja vain huvin vuoksi ja soittamisen ilosta haluamme päästä esiintymään kaikkiin mahdollisiin tilaisuuksiin. Toisin sanoen ilmaiseksi. Sitä ei auta yhtään, että tänä päivänä erilaisten niin musiikki- kuin muidenkin tapahtumien määrä on huikea varsinkin suuremmissa kaupungeissa ja musiikkia on muutenkin tarjolla maksutta kuunneltavaksi. On hankala erottua, ellei ole jo saavuttanut nimeä. Toisaalta lippuhinnat tuntuvat varsin kovilta tunnettujen artistien kohdalla, mutta tarjolla on valtavasti myös ilmaistapahtumia, joissa muusikot eivät aina saa rahallista vastinetta työlleen.

Joskus yleisö kuvittelee maksavansa vain ajasta, jonka hän viettää tapahtumassa tai tilaamansa muusikon esiintymispituudesta. Todellisuudessa esiintymistä ennen on vierähtänyt useita työtunteja ja taitojen kartuttamista, ennen kuin muusikko on valmis esitykseen. Olen aiemminkin kirjoittanut konsertin järjestämisestä, ja kuinka siihenkin liittyy usein erilaisia kuluja. Kuitenkin yleisö on helpointa saada paikalle ilmaisiin konsertteihin. Musiikkia on myös niin monen tyyppistä ja tasoista, että aina ei käsitetä, että osa teoksista vaatii useamman kuukauden valmistautumisen, kun taas toiset teokset voi soittaa suoraan ilman harjoittelua.

Freelancermuusikkona ei ole helppoa, ellei onnistu kasvattamaan työmäärää sopivaksi. Koskaan ei kuitenkaan tiedä onko töitä paljon vai vähän ja joskus voi myös kuormittaa itseään liiaksi. Yleensä freelancerit tekevät töitä muiden tarpeisiin. Lainsäädäntö haluaa nähdä heidät yrittäjinä, mikä tarkoittaa, että mikäli keikkaa ei ole, he eivät ole työttömiä ja näin oikeutettuja ansiosidonnaiseen.

Monta vuotta sitten mieleeni tuli ajatus sponsoroidusta muusikosta, joka voi toteuttaa omia musiikillisia ideoitaan vain jos onnistuu hankkimaan rahoitusta ulkopuolisilta tahoilta. Hän mainostaisi erilaisia tuotteita ja kuvitelmassani hän pukeutuisi esiintyessään asuun, johon on kiinnitetty eri sponsoreiden logoja.

Tällaista en muista koskaan nähneeni konserteissa. Muusikot toki esiintyvät hienoissa asuissa, mutta yleensä korostetaan musiikin taideluonnetta ilman kaupallisuutta. Ainakin taidemusiikin puolella. Populaarimusiikin puolella kaupallisuutta tavoitellaan jossain määrin luomalla tietoisesti musiikkia, joka on helposti myytävissä suurille massoille. Silloin artisteista itsestään luodaan kaupallinen tuote sen sijaan, että he olisivat käveleviä mainostauluja muiden tuotteille.

Muusikoiden vaihtoehdot ovat luoda jotain omaa tai esittää muiden teoksia. Jälkimmäinen vaihtoehto on yleensä jossain määrin kannattavampi ja helpompi. Vaatii paljon työtä saada omaa musiikia ihmisten kuulemaksi ja arvostamaksi. Ja mikäli onnistuu luomaan hitin, voi olla että jää sen vangiksi ja esiintyessään joutuu toistamaan samoja teoksia kyllästymiseen asti. Mikäli haluaa rahaa soittamisesta, on yleensä luotava sellaiset taidot ja sen ohella kontaktit, että otetaan yhteyttä, kun joku taho haluaa järjestää konsertin tai tilaisuuden, johon tarvitaan elävää musiikkia ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Toki itseään voi ja myös kannattaa markkinoida, mutta on todettu että ilmainen keikka tuo vain lisää ilmaista keikkaa. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka kauan orkesterit pysyvät pystyssä vakituisena työpaikkana vai korvautuvatko ne tulevaisuudessa jollain muulla keinoin.

Pieni vilkaisu musiikinhistoriaan (1600-1800-luvuilla) paljastaa, että säveltäjät joutuivat tekemään myös silloin rahaa opettamalla ja säveltämällä yksinkertaisia teoksia porvarisperheiden amatöörimuusikoiden iloksi. Useat muusikot työskentelivät hoveissa, oopperassa tai seurakunnissa. Beethovenista puhutaan usein ensimmäisenä vapaana taiteilijana, joka loi musiikkia vain omista lähtökohdistaan. Varmaa on, että vaikka maailma kokisi millaisia mullistuksia tahansa, musiikki ei kuole, vaikka se kiellettäisiin. Sitä ei vain voi koskaan tietää, millaiseen muotoon se tulee päätymään.

Sorry, no English version this time. Maybe I’ll translate it later. You can leave a reply here if you wish to read this text in English, thank you.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s