Monthly Archives: August 2017

Kantaatti/ Cantata Leivon laulu

English version below.

Tänään alkoi elokuu ja vielä on kesälomaa jäljellä. Muusikoiden kesken on hyvin paljon vaihtelua. Toiset eivät pidä yhtään soittamatonta päivää loma-aikana ja toiset taas pitävät totaalilomaa soittamisesta. Itse nautin lomalla myös soittovapaista päivistä ja mielestäni on tärkeääkin antaa hieman kropan ja pään levätä. Sen jälkeen soittaminen taas tuntuu mukavalta, vaikka lievää alkukankeutta olisikin.

Tänä kesänä tartuin tarjoukseen päästä soittamaan kollegani Matti Laihon uutta teosta. Toivoin vain, että materiaali ei olisi niin hankalaa, että sen harjoitteluun menisi monta lomapäivää. Matti piti lupauksensa ja tuloksena on erittäin miellyttävää kesäsoitettavaa.

2017-07-30 12.16.12

photo by Heli Palomaa

Uusi teos on Kantaatti Leivon laulu. Laiho sävelsi musiikin Rauni Uolevi Mäkelän runoihin ja teksteihin. Teos käsittelee 100-vuotisen Suomen vaiheita. Viikonlopun esitykset toteutetaan Enkelipuistossa.

Olen oppinut itsestäni sen verran, että vaikka harjoitusaikaa olisi kuinka paljon, niin eniten minua motivoi esiintyminen. Se oli yksi syy lähteä mukaan. Muuten koko loma olisi voinut helposti vierähtää soittamatta, mikäli minulla ei olisi ollut mitään selkeää tavoitetta soittamisen suhteen.

Tärkeää on myös keskittyä siihen, miten harjoittelee tehokkaasti uuden teoksen. Itse olen havainnut hyväksi kappaleen kuuntelemisen ja mikäli mahdollista, mukana soittamisen. Tämän teoksen yhteydessä saimme midiraidat nuottien mukana. Silmäilin ensin nuotit läpi ja laitoin kuulokkeet korville ja raidat soimaan ja soitin mukana. Kerralla sain kokonaiskuvan siitä, mikä oman stemmani funktio on teoksessa.

Teknisemmät kohdat vaativat erikseen harjoitusta ja tähän olen löytänyt itselleni tehokkaan keinon, jota olen myös käyttänyt opettaessani klarinettioppilaita. Oppimisessa on pitkälti kyse siitä, että muisti pelaa. Keskittymiskyky on rajallinen, joten harjoitellessa täytyy pitää taukoja 10-20 minuutin välein, jolloin ajatus voi levähtää.

Olen huomannut, että monimutkaisten osioiden alut oppii yleensä hyvin, mutta keskellä saattaa olla jokin kohta, mistä ei meinaa päästä yli. Joka kerta, kun toistaa jonkin kohdan, se jää muistiin niin korvaan kuin sormiin. Siksi alku jää helposti mieleen, mutta vaarana on myös, että oppii keskeltä vaikean kohdan väärin. Parempi on opetella alusta asti kaikki oikein. Siksi olen kehittänyt tavan opetella vaikeimmat kohdat lopusta alkuun.

Jaan jakson pienempiin osiin, esimerkiksi yhden iskun palasiin. Ensimmäisenä harjoittelen viimeisen hitaasti ja lisään tempoa tavoitteeseen asti vähitellen. Sen jälkeen harjoittelen toiseksi viimeisen osan ja kun se toimii, lisään sen viimeiseen. Näin ne yhdistyvät. Aina kun lisään uutta, se tuleekin osion alkuun ja tuntuu, että siihen on enemmän kapasiteettia keskittyä. Tämän jälkeen toistuu jo opittu eli korva ja sormet tietävät mihin ollaan menossa.

Alkuun tämä tuntui työläältä ja hitaalta, mutta lopulta tämä on itselleni ollut kaikkein nopein tapa opetella teknisiä kohtia. Lisäksi olen huomannut, että koska soittaessa klarinettia on käytössä myös hengitys, yksi haasteista on ilman loppuminen. Aina kun ilma alkaa olla vähissä, virheet lisääntyvät. Sen takia hitaasti harjoitellessa tulee lisätä paljon hengityspaikkoja ja vähitellen karsia niitä tempon nopeutuessa.

Toivon, että näistä vinkeistä olisi jollekin hyötyä.

Tervetuloa Pöytyälle Enkelipuistoon

Kenraaliharjoitus 4.8. klo 18
Ensi-ilta 5.8. klo 18
Esitys 6.8. klo 16

It’s August and I still have summer holidays left. There is variation between musicians. Some will never have a day without playing and others will have totally playfree holidays. I think it is important to enjoy also free days with other activities and let the mind and body rest from playing. After a little holiday from playing it is lovely to get back to practicing with my instrument even the beginning might be a bit rusty.

This summer I decided to take a part with the premiere of my colleague Matti Laiho’s new piece. I only had one wish for the composer; my part shoudln’t be too difficult so I didn’t have to spend all my holidays learning it and he kept this promise. The new cantata is very nice summer music.

2017-07-30 12.28.09

photo by Heli Palomaa

The cantata is called Leivon laulu and it is composed for poets and texts of Rauni Uolevi Mäkelä. The theme is history of Finland that has this year 100 years of Independent celebration. Performances will be held in Enkelipuisto (Angel Park).

I have learned about myself that even I had any time available for practicing the biggest motivation comes from performing. That was one reason to do this during my holidays. Otherwise I could just skip playing if I didn’t have any clear goals.

It is important to focus on how to practice new works effectively. I have noticed that it is good to listen to pieces and if it’s possible to play with the recording. With this cantata we got also midi tracks with sheet music. I glanced the pages and then had my headphones in my ears and played with midi tracks. This way I got right away the idea of how my part is working with others.

Technical sections need more practicing separately from the whole piece. I’ve found myself one efficient way and I have used it also when teaching my clarinet students. In my opinion, the memory is one of the most imporant keywords when it comes to learning. There is a limit for how long we can be concentrated for one thing at a time and that’s why it’s important to have breaks every 10 to 20 minutes so your mind can take a rest.

As I see it, it is easier to learn the beginnings of difficult passages but usually there is one tricky spot that goes wrong all the time. Repetition helps to get the music in ear and in fingers and that’s why if you practice from beginning until the difficult place and play it wrong, you will actually learn how to play it wrong. It’s better to be careful and learn right way in the first place. That’s why I find it better to begin from the last bit of the passage and move gradually in reverse order.

I divided the passage in smaller sections, for example in one beat bits. First I practice the last one slowly and add tempo until I reach the right tempo. After that I learn one section before and when it’s fine, I add them together with the last one. So, anytime there is something new, it is in the beginning and after that I repeat the end that is already in memory and my ear and fingers tell me where to go.

At first it felt a bit hard work and slow but at the end I think it’s a lot faster way to learn difficult technical sections right. In addition, the clarinet is wind instrument, so breathing is one challenge. I have noticed that when I start to run out of air I will make more mistakes. That’s why it’s important to make additional breathing places when practicing slwoly and then skip them when the tempo is getting up.

I hope this would be helpful for some one.

Advertisements